YHDISTYKSEN LYHYT
HISTORIA
Perusopetuslain ja -asetuksen uudistuttua vuonna 1998 ja
tultua voimaan vuonna 1999, syntyi käsite yhtenäinen
peruskoulu. Tässä yhteydessä laista poistuivat käsitteet
ylä- ja ala-aste.
Lain
uudistumisen myötä kunnat alkoivat pohtia opetuksen
järjestämistä uusin muodoin ja alkoi syntyä uusia kouluja,
yhtenäiskouluja. Näiden koulujen tarkoituksena oli madaltaa
ns. nivelvaiheiden ongelmia oppilaiden siirtyessä entisistä
ala-asteista yläasteille. Tämä siirtyminen tapahtuu
perinteisissä kouluissa, tutkijoiden näkemyksen mukaan,
onnettomaan aikaan, juuri murrosiän kynnyksellä, jolloin
lasten mieli on muutenkin altis kaikille ulkopuolisille
vaikutteille ja mieliteoille.
Yhtenäiskoulussa ei nivelvaiheita synny, koska oppilaat
opiskelevat koko peruskouluikänsä samassa koulussa, osittain
yhteisten opettajien johdolla.
Nykyinen
virkaehtosopimus erottelee selkeästi aineenopettajien ja
luokanopettajien palvelussuhteen ehdot ja myös palkkauksen.
Tämä erilainen palkkaus ja erilaiset opetusvelvollisuudet
ovat omiaan estämään keskinäisen luottamuksen ja hyvän
yhteishengen syntymistä kouluyhteisöissä. Yhtenäisessä
perusopetuksessa voidaan parhaiten hyödyntää koko
henkilökunnan osaamista ja harrastuneisuutta silloin kun
luottamus on hyvä ja toiminnan edellytykset tasa-arvoiset.
OAJ
Virkaehtosopimuksiin vaikuttavia tahoja nykyisessä
järjestelmässämme on kaksi; kuntatyönantaja KT ja opettajien
ammattijärjestö OAJ. Päätimme täällä Mikkelissä tarttua
”härkää sarvista” ja sovimme neuvotteluajan OAJ:n
neuvottelupäällikkö Juha Jäsken kanssa. Neuvotteluun
osallistuivat yhtenäiskoulujen rehtorit Kimmo Tanttu ja
Pekka Ojanen, Lähemäen koulun rehtori Vesa Räsänen sekä
Mikkelin opettajien pääluottamusmies Merja Syrjänen.
Neuvottelussa tuli esille yhtenäiskoulujen erilaiset tarpeet
verrattuna perinteisiin koulumuotoihin ja se, että nykyinen
sopimus ei tunne käsitettä yhtenäiskoulu. OAJ:n taholta
kehotettiin miettimään tätä käsitettä ja toimimaan siten,
että saisimme koottua Suomessa toimivien yhtenäiskoulujen
väki yhteen pohtimaan uuden koulumuodon erityisongelmia.
OPH
Peruskoululain ja asetusten muuttuessa ei muutoksen ohjausta
ja siirryttäessä yhtenäiseen perusopetukseen ole ollut
lainkaan. Siksi otimme yhteyttä myös opetushallitukseen ja
kävimme tutkailemassa opetushallituksen kantaa yhtenäisen
peruskoulun tuomiin muutoksiin koulutyön arjessa. Meidät
otti vastaan ylitarkastaja Martti Apajalahti, joka totesi
meidän olevan oikealla asialla ja muutoksen koulumaailmassa
olevan lähes yhtä suuri kuin peruskouluun siirryttäessä. Hän
sanoi, että muutoksen läpivieminen vaatii jonkinlaista
ohjausta. Hän totesi opetushallituksen tukevan yhteisen
tilaisuuden järjestämistä ja kehotti meitä jotenkin
kokoamaan yhtenäiskoulujen väen yhteen. Hän myös totesi,
että opetushallitus on kiinnostunut asiasta ja pitää
tärkeänä hankkeita, joissa tarve lähtee kentältä.
Hän
uskoi, että muutaman seuraavan vuoden kuluessa tämä asia on
mukana opetushallituksen omissa kehittämishankkeissa.
Apajalahti näki yhtenäiskouluväen yhteen saattamisen ja
verkostoitumisen hyvin tärkeänä ja asiaa edistävänä tekijänä
koulutusta kehitettäessä.
KUNTALIITTO
Maalaismiesten lähtiessä kaupunkiin, pyritään asioita
hoitaman mahdollisimman paljon samalla kertaa. Niinpä
vierailimme myös kuntaliiton sivistysosastolla tapaamassa
erityisasiantuntija Olli Luukkaista ja sivistysosaston
johtajaa Anneli Kangasvieriä. Keskustelimme heidän kanssaan
näistä sopimusteknisistä asioista ja uuden koulumuodon
tuomista haasteista. He esittivät, että meidän tulisi
verkostoitua ja hakeutua yhteen. Kuntaliitto lupasi myös
tukensa näissä yhteisissä ponnistuksissa.
VERKOSTON YDINRYHMÄ = JOHTORYHMÄ
Kuntaliiton ja opetushallituksen kehotuksesta sovimme, Kimmo
Tanttu ja Pekka Ojanen, että yritämme järjestäytyä ja tehdä
verkoston yhtenäiskoulujen asian eteenpäinviemiseksi.
Päätimme kirjoittaa Opettaja-lehteen kirjoituksen asiasta.
Tässä kirjoituksessa esitimme yhtenäiskouluväelle
ensimmäistä yhteistä kokoontumista, mistä käytimme nimitystä
”kokoontumisajot ”, Educa - messujen yhteyteen. Opettajien
ammattijärjestö antoi meille tilan oman tilansa yhteyteen.
Paikalle
saapui kymmenkunta edustajaa ympäri maata ja lisäksi saimme
yhteydenottoja, jotka kannustivat viemään asiaa eteenpäin.
Tässä tilaisuudessa muodostimme ns. ydinryhmän jonka
tehtäväksi tuli suunnitella verkostoa ja lähteä
koordinoimaan yhtenäiskouluasiaa valtakunnallisesti
eteenpäin. Ydinryhmää valittaessa noudatettiin alueellista
tasapuolisuutta. Ryhmään tulivat valituksi:
Kimmo
Tanttu, Anttolan yhtenäiskoulu , Mikkeli- pj.
Pekka
Ojanen, Rantakylän yhtenäiskoulu ,Mikkeli- siht.
Esa
Pasma; Rantavitikon peruskoulun rehtori, Rovaniemi
Ilkka
Kalo, Mikkolan koulun rehtori, Vantaa
Seppo
Siitonen, Sääksjärven koulu, Lempäälä
Myöhemmin ryhmään otettiin mukaan myös
Osmo
Korhonen, Torpparinmäen koulun rehtori, Helsinki
EPÄVIRALLISEN YDINRYHMÄN TOIMINTA
Epävirallinen johtoryhmä, joka käytti itsestään nimistä
ydinryhmä, aloitti nopeasti ja määrätietoisesti
työskentelynsä. Tavoitteenamme oli yhtenäiskoulu idean,
eteenpäin vieminen kaikilla hallinnon ja ammattijärjestöjen
tasoilla.
Kokoonnuimme vuonna 2003 kaikkiaan 5 kertaa ja vuoden 2004
alussa ennen virallista järjestäytymistä kerran.
Ensimmäisessä kokoontumisessamme määrittelimme oman
tehtävämme seuraavasti:
Haemme
tukea muilta osallistujilta. Haluamme viedä viestiä
yhtenäiskouluista. Haluaisimme muutosta virkaehtosopimuksiin
ja tietoisuuden kasvattamiseen. Haluamme selvittää onko
mahdollisuutta saada tämä yhtenäiskouluverkko, jonkin
organisaation yläjärjestöksi, joka veisi asiaa eteenpäin.
Haluaisimme, että myös ministeriö, ammattijärjestö,
kuntaliitto ja opetushallitus lähtisi viemään asiaa
hallitummin eteenpäin. Nykyisin olemme ihan villejä ja
vapaita, vaikka etenemme lain hengessä. Pohdimme, voisiko
tämä olla vaikka opetushallituksen projektina. Lisäksi
opettajankoulutus ei vastaa nykyajan tarpeisiin.
Kokoontumisien yhteydessä keskustelimme yhdessä OAJ:n,
Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Kuntatyönantajan kanssa.
Keskustelujen sisällöt kuvataan seuraavissa alakohdissa.
Kuten
keskustelukumppaneistamme voidaan todeta, saimme hyvän ja
edustavan vastaanoton ja asiamme koettiin tärkeäksi osaksi
tulevaisuuden koulun kehittämistä..
Kokoontumisissamme oli yleensä mukana
tutkija/projektipäällikkö Satu Eerola, Tampereen yliopiston
opettajankoulutuslaitokselta.
YDINRYHMÄ 31.3.2003
Tapaamisen tavoitteena oli luoda yhtenäiskouluverkosta ja
pyrkiä vuosittaisiin yhtenäiskoulupäiviin, seminaareihin.
Toinen
tavoite oli määritellä käsitteet ja tehdä valmistelutyötä
huomisen käynteihin OH, KL ja OAJ:ssa
Satu
Eerola totesi tutkimuksien perusteella määrittelystä näin:
Yhtenäiskoululla ei ole
määritelmää. Jokaisella koululla on oma juttunsa, joka pitää
löytää. Se rakentuu OPS:n kautta. Opettajien täytyy mieltää
olevansa yhtenäisen peruskoulun toimijana ja hänen pitää
kyetä vaikuttamaan omaan työhönsä. Yhtenäisen koulun koko
yhteisön luo sen väki ja se määritetään itse. Yhtenäiskoulu
jäsentyy omien rakenteidensa mukaiseksi ja se on
koulukohtaisesti erilainen.
Keskustelujen jälkeen päädyimme seuraavaan määrittelyyn:
-
Yhtenäiskouluja ovat sellaiset koulut, jotka ylläpitävät
kunnat ilmoittavat yhtenäiskouluiksi.
-
Yhtenäiskoulu on koulu ,missä samassa hallinnollisessa ja
toiminnallisessa kouluyksikössä on opetusta vuosiluokilla
0 –6 ja 7-10 .
-
Yhtenäiskoulun opettajia ovat sellaiset opettajat , jotka
opettavat sekä luokkia 1-6 että luokkia 7-10.
Tämä
käsitteiden määrittely oli tärkeää, koska olimme menossa
OAJ:n keskustelemaan virkaehtosopimuksesta ja esittämään
toiveitamme sen muuttamiseksi.
Päädyimme seuraaviin esityksiin , jotka veimme terveisinä
Opettajien Ammattijärjestölle:
-
VES
pitäisi jatkossa käyttää sanontaa perusopetus jaetaan 4:n
ryhmään ja jakoperusteina luokat 1 – 6 tai 7 – 9 luokat,
yhtenäiskoulu ja erityiskoulu. Uutena jakoperusteena
entisten lisäksi pitäisi siis olla yhtenäiskoulu.
-
Yhtenäiskoulun opettajille, jotka opettavat sekä
vuosiluokkia 0 – 6 että luokkia 7 –10 , palkkaluokkaa
korotetaan 2C .
-
Yhteiset
tuntiopettajat lasketaan yläasteenkoulun mukaan.
-
Rehtorin
palkkauksen perusteena olevaa taulukkoa pitää jatkaa ja
apulaisjohtajien huojennusta pitää saada lisää. Huojennusta
pitää voida jakaa.
-
Tuntien
täyttöjärjestys pitäisi yhtenäiskoulussa poistaa.
Yhtenäiskoulujen luokanopettajille, jotka opettavat yli
entisten koulurajojen lasketaan opetusvelvollisuuteen
painotettu keskiarvo.
-
Lopullisena tavoitteena tulisi olla:
- Yhtenäiskoulussa tulisi pätevillä
opettajilla olla sama palkka.
Tapaaminen
16.1.04
Kokoontuminen keskittyi kahteen peruskysymykseen;
virkaehtosopimusasioihin ja toisaalta EDUCA -tapaamiseen ja
siellä tapahtuvaan verkoston perustamiskokoukseen ja
rekisteröitymiseen.
Virkaehtosopimusasia oli tuolloin esillä sen vuoksi, että
olimme sopineet keskusteluajan kuntatyönantajan uuden
neuvottelupäällikön, Vuokko Piekkalan kanssa. Halusimme
yhdessä pohtia niitä asioita , jotka toisimme esille tuossa
keskustelussa.
Educa:n
tapaaminen, luennot ja yhdistyksen perustaminen koettiin
myös tärkeäksi. Halusimme myös varmistua siitä, että ainakin
ensimmäisenä toimintavuotena nykyinen ydinryhmä voisi olla
mukana perutettavan yhdistyksen hallinnossa.
ENSIMMÄISEN YHTENÄISKOULUSEMINAARIN SUUNNITTELU
Suomen
yhtenäiskouluverkoston edustajina esitimme Mikkelin
opettajien ammattiyhdistykselle, että he yhdessä Mikkelin
kaupungin opetustoimen kanssa järjestäisivät verkostomme
ensimmäisen valtakunnallisen yhtenäiskouluseminaarin.
Näin
Mikkelin kaupungin opetustoimi perusti yhdessä Mikkelin
opettajien ammattiyhdistyksen kanssa toimikunnan
suunnittelemaan yhtenäiskouluseminaaria Mikkeliin syksyksi
2003.
Toimikuntaan kuuluivat:
Pirjo
Hänninen OAY:n pj, Merja Syrjänen pääluottamusmies, Jorma
Vuorinen OAY, Erkki Katainen OAY, Juha Karppinen OAY, Tommi
Helminen OAY, Pekka Ojanen rehtori, Kimmo Tanttu rehtori,
Vesa Räsänen rehtori, Heikki Hirvonen opetustoimenjohtaja,
Seija Manninen perusopetusjohtaja, Aila Marjamaa
hallintopäällikkö
|