etusivu

yhdistys

oppilaitokset

pedagogiikka

tapahtumat

ideaparkki

keskustelu

 

 

 

   

 

SUOMEN YHTENÄISKOULUVERKOSTO RY


 

 

> yhdistys > historia
YHDISTYKSEN LYHYT HISTORIA

Perusopetuslain ja -asetuksen uudistuttua vuonna 1998 ja tultua voimaan vuonna 1999, syntyi käsite yhtenäinen peruskoulu. Tässä yhteydessä laista poistuivat käsitteet ylä- ja ala-aste.

Lain uudistumisen myötä kunnat alkoivat pohtia opetuksen järjestämistä uusin muodoin ja alkoi syntyä uusia kouluja, yhtenäiskouluja. Näiden koulujen tarkoituksena oli madaltaa ns. nivelvaiheiden ongelmia oppilaiden siirtyessä entisistä ala-asteista yläasteille. Tämä siirtyminen tapahtuu perinteisissä kouluissa, tutkijoiden näkemyksen mukaan, onnettomaan aikaan, juuri murrosiän kynnyksellä, jolloin lasten mieli on muutenkin altis kaikille ulkopuolisille vaikutteille ja mieliteoille.

Yhtenäiskoulussa ei nivelvaiheita synny, koska oppilaat opiskelevat koko peruskouluikänsä samassa koulussa, osittain yhteisten opettajien johdolla. 

Nykyinen virkaehtosopimus erottelee selkeästi aineenopettajien ja luokanopettajien palvelussuhteen ehdot ja myös palkkauksen. Tämä erilainen palkkaus ja erilaiset opetusvelvollisuudet ovat omiaan estämään keskinäisen luottamuksen ja hyvän yhteishengen syntymistä kouluyhteisöissä. Yhtenäisessä perusopetuksessa voidaan parhaiten hyödyntää koko henkilökunnan osaamista ja harrastuneisuutta silloin kun luottamus on hyvä ja toiminnan edellytykset tasa-arvoiset.

OAJ

Virkaehtosopimuksiin vaikuttavia tahoja nykyisessä järjestelmässämme on kaksi; kuntatyönantaja KT ja opettajien ammattijärjestö OAJ. Päätimme täällä Mikkelissä tarttua ”härkää sarvista” ja sovimme neuvotteluajan OAJ:n neuvottelupäällikkö Juha Jäsken kanssa. Neuvotteluun osallistuivat yhtenäiskoulujen rehtorit Kimmo Tanttu ja Pekka Ojanen, Lähemäen koulun rehtori Vesa Räsänen  sekä Mikkelin opettajien pääluottamusmies Merja Syrjänen. Neuvottelussa tuli esille yhtenäiskoulujen erilaiset tarpeet verrattuna perinteisiin koulumuotoihin ja se, että nykyinen sopimus ei tunne käsitettä yhtenäiskoulu. OAJ:n taholta kehotettiin miettimään tätä käsitettä ja toimimaan siten, että saisimme koottua Suomessa toimivien yhtenäiskoulujen väki yhteen pohtimaan uuden koulumuodon erityisongelmia.

OPH

Peruskoululain ja asetusten muuttuessa ei muutoksen ohjausta ja siirryttäessä yhtenäiseen perusopetukseen ole ollut lainkaan. Siksi otimme yhteyttä myös opetushallitukseen ja kävimme tutkailemassa opetushallituksen kantaa yhtenäisen peruskoulun tuomiin muutoksiin koulutyön arjessa. Meidät otti vastaan ylitarkastaja Martti Apajalahti, joka totesi meidän olevan oikealla asialla ja muutoksen koulumaailmassa olevan lähes yhtä suuri kuin peruskouluun siirryttäessä. Hän sanoi, että muutoksen läpivieminen vaatii jonkinlaista ohjausta. Hän totesi opetushallituksen tukevan yhteisen tilaisuuden järjestämistä ja kehotti meitä jotenkin kokoamaan yhtenäiskoulujen väen yhteen. Hän myös totesi, että opetushallitus on kiinnostunut asiasta ja pitää tärkeänä hankkeita, joissa tarve lähtee kentältä.

Hän uskoi, että muutaman seuraavan vuoden kuluessa tämä asia on mukana opetushallituksen omissa kehittämishankkeissa.

Apajalahti näki yhtenäiskouluväen yhteen saattamisen ja verkostoitumisen hyvin tärkeänä ja asiaa edistävänä tekijänä koulutusta kehitettäessä.

KUNTALIITTO

Maalaismiesten lähtiessä kaupunkiin, pyritään asioita hoitaman mahdollisimman paljon samalla kertaa. Niinpä vierailimme myös kuntaliiton sivistysosastolla tapaamassa erityisasiantuntija Olli Luukkaista ja sivistysosaston johtajaa Anneli Kangasvieriä.  Keskustelimme heidän kanssaan näistä sopimusteknisistä asioista ja uuden koulumuodon tuomista haasteista. He esittivät, että meidän tulisi verkostoitua ja hakeutua yhteen. Kuntaliitto lupasi myös tukensa näissä yhteisissä ponnistuksissa.

VERKOSTON YDINRYHMÄ = JOHTORYHMÄ

Kuntaliiton ja opetushallituksen kehotuksesta sovimme, Kimmo Tanttu ja Pekka Ojanen,  että yritämme järjestäytyä ja tehdä verkoston yhtenäiskoulujen asian eteenpäinviemiseksi. Päätimme kirjoittaa Opettaja-lehteen kirjoituksen asiasta. Tässä kirjoituksessa esitimme yhtenäiskouluväelle ensimmäistä yhteistä kokoontumista, mistä käytimme nimitystä ”kokoontumisajot ”,  Educa - messujen yhteyteen. Opettajien ammattijärjestö antoi meille tilan oman tilansa yhteyteen.

Paikalle saapui kymmenkunta edustajaa ympäri maata ja lisäksi saimme yhteydenottoja, jotka kannustivat viemään asiaa eteenpäin. Tässä tilaisuudessa muodostimme ns. ydinryhmän jonka tehtäväksi tuli suunnitella verkostoa ja lähteä koordinoimaan yhtenäiskouluasiaa valtakunnallisesti eteenpäin. Ydinryhmää valittaessa noudatettiin alueellista tasapuolisuutta. Ryhmään tulivat valituksi:

Kimmo Tanttu, Anttolan yhtenäiskoulu , Mikkeli- pj.

Pekka Ojanen, Rantakylän yhtenäiskoulu ,Mikkeli- siht.

Esa Pasma; Rantavitikon peruskoulun rehtori, Rovaniemi

Ilkka Kalo, Mikkolan koulun rehtori, Vantaa

Seppo Siitonen, Sääksjärven koulu, Lempäälä

Myöhemmin ryhmään otettiin mukaan myös

Osmo Korhonen, Torpparinmäen koulun rehtori, Helsinki

EPÄVIRALLISEN YDINRYHMÄN TOIMINTA

Epävirallinen johtoryhmä, joka käytti itsestään nimistä ydinryhmä, aloitti nopeasti ja määrätietoisesti työskentelynsä. Tavoitteenamme oli yhtenäiskoulu idean, eteenpäin vieminen kaikilla hallinnon ja ammattijärjestöjen tasoilla.

Kokoonnuimme vuonna 2003 kaikkiaan 5 kertaa ja vuoden 2004 alussa ennen virallista järjestäytymistä kerran.

Ensimmäisessä kokoontumisessamme määrittelimme oman tehtävämme seuraavasti:

Haemme tukea muilta osallistujilta. Haluamme viedä viestiä yhtenäiskouluista. Haluaisimme muutosta virkaehtosopimuksiin ja tietoisuuden kasvattamiseen. Haluamme selvittää onko mahdollisuutta saada tämä yhtenäiskouluverkko, jonkin organisaation yläjärjestöksi, joka veisi asiaa eteenpäin.  Haluaisimme, että myös ministeriö, ammattijärjestö, kuntaliitto ja opetushallitus lähtisi viemään asiaa hallitummin eteenpäin. Nykyisin olemme ihan villejä ja vapaita, vaikka etenemme lain hengessä. Pohdimme, voisiko tämä olla vaikka opetushallituksen projektina. Lisäksi opettajankoulutus ei vastaa nykyajan tarpeisiin.

Kokoontumisien yhteydessä keskustelimme yhdessä OAJ:n, Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Kuntatyönantajan kanssa. Keskustelujen sisällöt kuvataan seuraavissa alakohdissa.

Kuten keskustelukumppaneistamme voidaan todeta, saimme hyvän ja edustavan vastaanoton ja asiamme koettiin tärkeäksi osaksi tulevaisuuden koulun kehittämistä..

Kokoontumisissamme oli yleensä mukana tutkija/projektipäällikkö Satu Eerola, Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

YDINRYHMÄ 31.3.2003

Tapaamisen tavoitteena oli luoda yhtenäiskouluverkosta ja pyrkiä vuosittaisiin yhtenäiskoulupäiviin, seminaareihin.

Toinen tavoite oli määritellä käsitteet ja tehdä valmistelutyötä huomisen käynteihin OH, KL ja OAJ:ssa

Satu Eerola totesi tutkimuksien perusteella määrittelystä näin: 

                      Yhtenäiskoululla ei ole määritelmää. Jokaisella koululla on oma juttunsa, joka pitää löytää. Se rakentuu OPS:n kautta. Opettajien täytyy mieltää olevansa yhtenäisen peruskoulun toimijana ja hänen pitää kyetä vaikuttamaan omaan työhönsä. Yhtenäisen koulun koko yhteisön luo sen väki ja se määritetään itse. Yhtenäiskoulu jäsentyy omien rakenteidensa mukaiseksi ja se on koulukohtaisesti erilainen.

 Keskustelujen jälkeen päädyimme seuraavaan määrittelyyn:

-                                          Yhtenäiskouluja ovat sellaiset koulut, jotka ylläpitävät kunnat ilmoittavat yhtenäiskouluiksi.

-                                          Yhtenäiskoulu on koulu ,missä samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikössä   on opetusta vuosiluokilla  0 –6   ja 7-10 .

-                                          Yhtenäiskoulun opettajia ovat sellaiset opettajat , jotka opettavat sekä luokkia 1-6 että luokkia 7-10.

Tämä käsitteiden määrittely oli tärkeää, koska olimme menossa OAJ:n keskustelemaan virkaehtosopimuksesta ja esittämään toiveitamme sen muuttamiseksi.

Päädyimme seuraaviin esityksiin , jotka veimme terveisinä Opettajien Ammattijärjestölle:

-                                          VES pitäisi jatkossa käyttää sanontaa perusopetus jaetaan 4:n ryhmään ja jakoperusteina luokat 1 – 6 tai 7 – 9 luokat, yhtenäiskoulu ja erityiskoulu. Uutena jakoperusteena entisten lisäksi pitäisi siis olla yhtenäiskoulu.

-                                          Yhtenäiskoulun opettajille, jotka opettavat sekä vuosiluokkia 0 – 6 että luokkia 7 –10 , palkkaluokkaa korotetaan  2C .

-                                          Yhteiset tuntiopettajat lasketaan yläasteenkoulun mukaan.

-                                          Rehtorin palkkauksen perusteena olevaa taulukkoa pitää jatkaa ja apulaisjohtajien huojennusta pitää saada lisää. Huojennusta pitää voida jakaa.

-                                          Tuntien täyttöjärjestys pitäisi yhtenäiskoulussa poistaa. Yhtenäiskoulujen luokanopettajille, jotka opettavat yli entisten koulurajojen lasketaan opetusvelvollisuuteen painotettu keskiarvo.

-                                          Lopullisena tavoitteena tulisi olla:

-                     Yhtenäiskoulussa tulisi pätevillä opettajilla olla sama palkka.

 Tapaaminen 16.1.04

Kokoontuminen keskittyi kahteen peruskysymykseen; virkaehtosopimusasioihin ja toisaalta EDUCA -tapaamiseen ja siellä tapahtuvaan verkoston perustamiskokoukseen ja rekisteröitymiseen.

Virkaehtosopimusasia oli tuolloin esillä sen vuoksi, että olimme sopineet keskusteluajan kuntatyönantajan uuden neuvottelupäällikön, Vuokko Piekkalan kanssa. Halusimme yhdessä pohtia niitä asioita , jotka toisimme esille tuossa keskustelussa.

Educa:n tapaaminen, luennot ja yhdistyksen perustaminen koettiin myös tärkeäksi. Halusimme myös varmistua siitä, että ainakin ensimmäisenä toimintavuotena nykyinen ydinryhmä voisi olla mukana perutettavan yhdistyksen hallinnossa.

ENSIMMÄISEN YHTENÄISKOULUSEMINAARIN SUUNNITTELU

Suomen yhtenäiskouluverkoston edustajina esitimme Mikkelin opettajien ammattiyhdistykselle, että he yhdessä Mikkelin kaupungin opetustoimen kanssa järjestäisivät verkostomme ensimmäisen valtakunnallisen yhtenäiskouluseminaarin.

Näin Mikkelin kaupungin opetustoimi perusti yhdessä Mikkelin opettajien ammattiyhdistyksen kanssa toimikunnan suunnittelemaan yhtenäiskouluseminaaria Mikkeliin syksyksi 2003.

Toimikuntaan kuuluivat:

Pirjo Hänninen OAY:n pj, Merja Syrjänen pääluottamusmies, Jorma Vuorinen OAY, Erkki Katainen OAY, Juha Karppinen OAY, Tommi Helminen OAY, Pekka Ojanen rehtori, Kimmo Tanttu rehtori, Vesa Räsänen rehtori, Heikki Hirvonen opetustoimenjohtaja, Seija Manninen perusopetusjohtaja, Aila Marjamaa hallintopäällikkö